Luotettava teknologia on tuulipuiston ykköskriteeri

Luotettava teknologia on tuulipuiston ykköskriteeri

Categories:

Case Ilmatar

24/09/2021

Kun Ilmatar rakentaa uutta tuulipuistoa, se valitsee toimittajat alan globaalista kärjestä. Poikkeusta ei tee myöskään Kainuuseen nouseva Suomen suurin tuulipuisto.

Ilmatar rakentaa parhaillaan Suomen suurinta tuulipuistoa Kainuun Piiparinmäkeen. Sen on tarkoitus valmistuessaan tuottaa sähköä 700 gigawattituntia vuodessa.

– Ilmattaren tuulisähköä voi ostaa kuka tahansa kuluttaja, ja Piiparinmäki voisi teoriassa tuottaa sähköt jopa puoleen miljoonaan kerrostaloasuntoon. Tosin Google on jo sitoutunut ostamaan yli puolet tuotannosta, kertoo yksi Ilmattaren perustajista Mikko Toivanen.

Tuulipuiston rakentaminen alkoi vuoden 2019 lokakuussa ja ensimmäinen voimala pystytettiin syyskuussa 2020. Pyhännässä ja Kajaanissa sijaitsevalle Piiparinmäelle rakennettiin tieverkosto ja sen yhteyteen 33 kilovoltin sähköverkko sekä kaksi sähköasemaa, jotka nostavat jännitteen 110 kilovolttiin Fingridin kantaverkkoa varten.

Riskitöntä teknologiaa kaapeleista alkaen

Puiston 41 voimalaa sijoitetaan alueelle vähintään kilometrin etäisyydelle toisistaan. Toivanen arvioi yhden tuulivoimalan vaativan noin puolitoista hehtaaria puutonta maata, kun mukaan lasketaan perustusten lisäksi nostoalueet ja tiestö.

Eniten huomiota tuulipuisto herättänee latvojen yllä. Piiparinmäen korkeimmissa voimaloissa lavan kärki pyyhkäisee taivasta 230 metrin korkeudella. Suomen korkein torni, Tampereen Näsinneula, jää 134 metriin.

Säväyttääkö Piiparinmäki myös teknologisilla harppauksilla? Toivasen mukaan ei, eikä se ole tarkoituskaan. Voimalat toimittaa kyllä alan edelläkävijänä tunnettu Vestas, mutta niiden teknologiaa on koeteltu jo monissa tuulissa.

– Tuulivoimarakentaminen on sijoittajille matalan tuoton bisnestä, jossa on ensiarvoisen tärkeää, että toiminta on ennakoitavissa. Investoinnit ovat suuret, eikä niissä ole sijaa teknologisille riskeille. Tämän vuoksi käytämme kaikissa hankinnoissamme globaalisti parhaita ja luotettavimpia toimittajia. Tähän perustuu myös se, miksi tilaamme kaikkiin hankkeisiimme kaapelit Prysmian Groupilta, Toivanen kertoo.

Pitkä yhteistyö Prysmian Groupin kanssa on Toivasen mukaan helpottanut myös pandemian aikaisia erityisjärjestelyjä. Tavallisesti Ilmatar optimoi rahankäyttöään ja tilaa kaapeleita pienissä erissä, mikä tarkoittaisi Piiparinmäen tapauksessa muutamaa kymmentä kelaa kerrallaan. Ilmattaressa päätettiin minimoida mahdollisia tuotanto- ja kuljetusriskejä ja tilata kaapelit suurissa toimituserissä.

– Se on onnistunut erittäin hienosti. Meille onkin tärkeää, että kaapelit tehdään Suomessa, jotta voimme sopia asioista joustavasti suoraan tehtaan kanssa.

Keskijännitekaapelia ja valokuitua puiston verkkoon

Prysmian Group on toimittanut Piiparinmäen tuulipuistoon yhteensä noin 130 kilometriä keskijännitekaapelia, josta valtaosa on poikkipinta-alaltaan 630 mm2:n Wiski-kaapelia. Kaapeleille on kaivettu yli 40 kilometriä kaapeliojaa teiden yhteyteen, ja sähköasemilla ne on ryhmitelty pääasiassa neljän voimalan lähtöihin.

Keskijännitekaapeleiden lisäksi Prysmian Group on toimittanut Piiparinmäelle valokuitukaapelia, jota käytetään puiston ohjaamiseen ja valvontaan.

– Lähtökohtaisesti tuulivoimalat toimivat itsenäisesti. Esimerkiksi tuulen suuntaa mitataan kussakin voimalassa, ja voimala kääntyy automaattisesti oikeaan suuntaan. On kuitenkin tärkeää kyetä ohjaamaan koko puiston toimintaa myös nopean kuituverkon välityksellä sähköasemilta sekä mobiiliyhteyksin puiston ulkopuolelta. Meillä on puiston ulkopuolella oma valvomomme ja Vestaksella omansa, Toivanen kertoo.

Piiparinmäelle asettuu lisäksi kuuden hengen tiimi huolto- ja kunnossapitotöihin.

Ilmattaren väki odottaa Piiparinmäelle myös vieraita, kuten koululuokkia ja muita kiinnostuneita, ja siksi alueelle on rakennettu vierailukeskus.

– Piiparinmäen tuulipuistossa on erityisen kiinnostavaa se, että se tuottaa alueelle työtä ja verotuloja häiritsemättä ketään. Sehän sijaitsee valtion metsässä syrjässä asutuksesta.

 

Teksti: Marianna Salin
Editointi: Kari Heikkilä
Kuva: Ilmatar Energy Oy