Kaapeleissa riittää haastetta ja onnistumisen kokemuksia yli sukupolvien

Kaapeleissa riittää haastetta ja onnistumisen kokemuksia yli sukupolvien

Categories:

Osaavan henkilöstön ja valmistuslaitteiston herkkä yhteispeli ratkaisee

14/12/2021

Päältä päin kaapelia voisi luulla yksinkertaiseksi tuotteeksi – ja onhan niitä valmistettu Suomessakin jo yli sata vuotta Prysmian Group Finlandin ja sen edeltäjien tehtailla. Keskustelu alan toisen polven ammattilaisen kanssa kuitenkin paljastaa, että kaapelinvalmistus on harvinaisen tarkkaa työtä, jossa valmistuslaitteiston ja osaavan henkilöstön herkkä yhteispeli ratkaisee, ja yksikin virhe on liikaa.

Diplomi-insinööri Markus Kivisaari työskentelee Prysmian Group Finlandissa kehitysinsinöörinä pian kolmatta vuotta. Pikkalan tehtaan toimintaan hän pääsi tutustumaan ensi kerran jo reilut kymmenen vuotta sitten, kun veri veti kaapeleiden pariin: Markuksen isä, yhtiön arvostettu pitkän linjan tuotekehitysasiantuntija Risto Kivisaari oli saanut poikansa hakemaan kesätöitä tehtaalta. Markuksen tuolloiseen työnkuvaan kuului tehdasympäristön pitäminen siistinä ja työkalut paikoillaan. Kaapelin valmistusta katsellessa ala alkoi kuitenkin kiinnostaa toden teolla. Sähkö ylipäätään tuntui ilmeiseltä tulevaisuuden alalta.

Laatua koko matkalta

”Sähkö oli varma valinta, sitähän tarvitaan kaikkialla. Samoin kaapelialaa voi pitää erittäin hyvin työllistävänä. Kaapeleiden erityinen viehätys tulee kuitenkin niiden haastavuudesta: alalla korostuu hyvä suunnittelu, huolellinen testaus ja korkea laatu, joiden ansiosta lopputuote toimii kuten pitää”, Markus sanoo ja vertaa kaapeleita muihin sähkölaitteisiin:

”Elektroniikassa virheet koskevat yksittäisiä komponentteja ja toleranssi virheille on isompi. Kaapeleissa kaiken pitää olla kontrolloitu alusta loppuun, sillä yksikin virhe riskeeraa koko valmistetun kaapelin toimintavarmuuden.”

Kaapeleiden haaste juontaa pohjimmiltaan niiden kuljettamaan energiaan, johon liittyviä vaatimuksia ja riskejä hallitaan erilaisin standardein. Ne ovat kuitenkin vain lähtökohta.

”Vaikka kaapeleissa kaikki lähtee periaatteessa standardeista, jokainen tehdas kerryttää silti kaapelin valmistukseen oman kokemuksensa. Laitteisto on omanlaisensa, minkä lisäksi niitä käyttävällä henkilöstöllä on oltava oikeanlainen koulutus ja riittävästi kokemuksen tuomaa tuntumaa valmistusprosessista.”

Laaja ammattilaisverkosto nopeuttaa parhaiden ratkaisujen löytämistä

Ensimmäisten kesätöidensä jälkeen Markuksen Prysmian-polku jatkui tehdaslinjalla työskentelyyn ja kaapeleiden koestukseen. Yliopisto-opintojensa aikana hän vietti kesälomaansa laatuinsinöörin tehtävissä ja pääsi suorittamaan asiakastarkastuksia suurjännitekaapeleille.

Suurjänniteverkon tuotteet kiehtovat miestä edelleen eniten, ja niissä hän mainitsee Suomella olevan erityisen vahva osaamisperinne. Tällä saralla Markukselle on sittemmin avautunut myös laaja kansainvälinen työkenttä erilaisine näkökulmineen.

”Prysmian Groupilla on paljon toimintaa eri puolilla maailmaa, ja kansainvälisissä projekteissa olen päässyt ilokseni tutustumaan ja työskentelemään eri taustaisten ihmisten kanssa. Maiden väliset erot standardeissa ja työtavoissa ovat myös kiinnostavia ja opettavaisia”, hän sanoo.

Meneillään on parhaillaan valmistautuminen Pikkalasta Saksaan toimitettavaan German Corridor -projektiin, jossa Prysmian Group toimittaa energiaverkkoyhtiö TenneT:lle Saksaan yhden maailman pisimmistä HVDC-maakaapeleista (suurjännitteinen tasavirtakaapeli). Projektin massatuotanto alkaa vuonna 2023.

”Olemme tehneet hyvää yhteistyötä Milanon tuotekehitystiimin kanssa. Optimaalista toteutusta on hiottu lisäksi yhdessä Hollannin tehtaan kanssa, sillä heillä on samantyyppinen vaippalinja. Kokemuspääoma maailmalta nopeuttaa parhaiden käytäntöjen löytymistä.”

Kaapelialan uusia tuulia

Yliopisto-opintonsa viime keväänä päätökseen saattanut Markus teki myös diplomityönsä Prysmian Groupille. Kohdealueeksi valikoitui uusiutuva energia:

”Diplomityöni käsittelee 33 kilovoltin tuulivoimalamaakaapelointia. Suomessa rakennetaan paljon uusia tuulivoimaloita, joten aihe on erittäin ajankohtainen. Puistojen koon ja tuuliturbiinien tehon kasvaessa alemmat jänniteluokat eivät välttämättä enää riitä halutun tehon siirtoon. Puiston sisäinen kaapelointi ja liityntäyhteys voidaan toteuttaa perinteisillä keskijännitekaapelirakenteilla, mutta tuulivoimalakäyttö asettaa vaatimuksia, jotka pitää ottaa huomioon kaapelin rakenteessa, mitoituksessa ja asennuksessa.”

Työ on jo herättänyt laajempaa kiinnostusta, sillä siinä tarkastellut näkökulmat auttavat tuulivoimainvestointien optimoinnissa siten, että ratkaisulle voidaan saavuttaa myös haluttu käyttöikä.

Odotuksia tulevaisuudelle

Työyhteisö on jo ottanut nuoren osaajan omakseen ja antanut myös sopivasti vastuuta.

”Olen saanut tehdä paljon asioita oma-aloitteisesti ja koen, että minuun on luotettu. Talon tapa on, että kun työhönsä panostaa, niin sitä myös tuetaan ja annetaan hyvin mahdollisuuksia kehittää itseään.”

Korona-ajan myötä moni vierailu yhtiön ulkomaisilla tehtailla on kuitenkin toistaiseksi siirtynyt.

”Kun tilanne hellittää, niin odotan todella, että pääsen vihdoin tutustumaan yhtiön muihin tehtaisiin ja erityisesti niiden suurjännitekaapeleiden valmistukseen”, Markus toteaa.